Diabeetikon jalkahaavat: Syyt, riskit ja epidemiologia

Jalkahaavat ovat tyypin 1 ja 2 diabeteksen tavallisia ja vakavia komplikaatioita¹. Diabetes on yhdistetty iskemiaan, neuropatiaan ja epämuodostumiin, jotka lisäävät merkittävästi jalkahaavojen riskiä ja heikentävät niiden paranemista.

Alaraajojen heikentyneen verenkierron vuoksi diabeetikoiden jalkahaavat ovat alttiita nekroosille ja infektioille sekä vaurioille, jotka voivat ulottua syviin kudoksiin ja jopa luihin asti².

Diabeetikoiden jalkahaavojen hoitoon kuuluu haavan puhdistus, suojaaminen vaurioilta, infektion hoito, haavaeritteen hallinta ja paranemisen edistäminen ³.

Epidemiologia

Tyypin 1 tai 2 diabetesta sairastavien riski saada jalkahaava on jopa 25 %^{2 4}. Infektoituneiden tai iskeemisten jalkahaavojen hoidon osuus kaikesta diabeetikoiden sairaalahoidosta on noin 25 %^3 4. Diabeetikoiden jalkahaavat aiheuttavat lähes kaksi kolmannesta kaikista ei-traumaattisista alaraaja-amputaatioista Euroopassa ja Yhdysvalloissa^{1 3 5}. 

Ikäoikaistujen tilastojen mukaan alaraajojen amputaatioita tehdään noin 15 kertaa enemmän diabetespotilaille^1 2 4.

Nämä faktat osoittavat, kuinka tärkeää on hoitaa diabeetikoiden jalkahaavat asianmukaisesti, nopeasti ja tehokkaasti.

Etiologia

Diabeetikoiden jalkahaavat aiheutuvat happea kudoksiin kuljettavien pikkuvaltimoiden kroonisesta kovettumisesta (arterioloskleroosista), joka puolestaan johtaa kudosten iskemiaan ja korkeaan laskimopaineeseen aiheuttaen turvotusta ja hapenpuutetta kudoksissa².

Diabetesta sairastavilla on monia erityisiä jalkahaavoille altistavia riskitekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi neuropatiasta johtuva tunnottomuus, aiemmat ihovauriot ja haavat, jalkojen epämuodostumat ja muut painetta lisäävät tekijät, ulkoiset vammat, infektiot ja ääreisvaltimosairauksista johtuva krooninen iskemia^1 2.

Vaikutus talouteen ja terveydenhuoltoon

Maailmassa oli vuonna 2014 arvioiden mukaan 422 miljoonaa aikuista diabetespotilasta. Vuonna 1980 heitä oli vain 108 miljoonaa ¹. Diabeteksen maailmanlaajuinen (ikävakioitu) esiintyvyys on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 1980, jolloin esiintyvyys oli 4,7 % aikuisväestössä. Nykyisin esiintyvyys on 8,5 %. Tämä heijastaa diabetekselle altistavien riskitekijöiden yleistymistä, joista merkittävin on ylipaino¹.

Diabeetikoilla on 10–20-kertainen riski joutua alaraaja-amputaatioon jalkahaavojen vuoksi ⁷. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 2010 yli 20-vuotiaille aikuisille noin 73 000 ei-traumaattista alaraaja-amputaatiota, joista 60 % tehtiin diabetesta sairastaville. ⁷ 

Medicaren tiedoista vuosilta 2006–2008 käy ilmi, että jalkahaavoista kärsivät diabeetikot kävivät avohoitovastaanotolla noin 14 kertaa ja joutuivat sairaalahoitoon noin 1,5 kertaa vuodessa. Tietojen mukaan jalkahaavoista kärsivien diabeetikoiden kaikkien Medicaren palvelujen yhteenlasketut hoitokustannukset olivat noin 33 000 dollaria vuodessa per henkilö ⁸. Alaraaja-amputoidut potilaat kävivät avohoitovastaanotolla noin 12 kertaa ja joutuivat sairaalahoitoon noin kaksi kertaa vuodessa, ja heidän vuotuiset hoitokustannuksensa olivat 52 000 dollaria per henkilö.  ⁸ 

Vaikutukset potilaiden elämänlaatuun

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vakiomuotoisilla kyselyillä mitattu terveyteen liittyvä elämänlaatu on parempi diabeetikoilla, joilla on parantunut jalkahaava, kuin kroonisista, paranemattomista jalkahaavoista kärsivillä potilailla ⁹ . Krooniset ja paranemattomat jalkahaavat aiheuttavat runsasta henkistä kuormitusta myös diabeetikoita hoitaville läheisille ⁹ .

Infektioriski

Krooniset, paranemattomat jalkahaavat ovat alttiita infektioille, jotka voivat johtaa vakaviin komplikaatioihin, esimerkiksi osteomyeliittiin ja sepsikseen  ^10 11 . 

Kun haavassa diagnosoidaan infektio, hoito perustuu infektion asteeseen. Haavasta otetaan tavallisesti röntgenkuva osteomyeliitin vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi  ¹¹ . Yleisimpiin infektiota aiheuttavin organismeihin lukeutuvat aerobiset grampositiiviset kokit, aerobiset gramnegatiiviset basillit ja anaerobiset organismit syvissä haavoissa  ^{10 11 12} .

Amerikan infektiotautiyhdistyksen (IDSA) ohjeiden mukaan haava on infektoitunut, jos se märkii selvästi tai siinä on vähintään kaksi merkkiä tulehduksesta (punoitus, kipu, arkuus, lämpö tai kovettuma)  ¹¹ . Diabeetikoiden jalkahaavojen hoito tulee toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuu kirurgi, infektiotautien asiantuntija, diabetologi, mikrobiologi ja hoitotyöntekijöitä  ¹¹ .

In this episode

Listen to Professor Paul Chadwick talk about the role a patient play in the care of diabetic foot ulcer and how to empower them. 

Lisent to the episode

Ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen ja diabeteksen aiheuttamien jalkahaavojen riskeihin perehtyminen ovat tärkeitä tekijöitä vakavien seurausten esiintyvyyden vähentämisessä. Varhainen diagnoosi ja hoito auttavat myös hallitsemaan sairastumisriskiä.

Lisäksi potilaiden kouluttaminen ja osallistaminen omien jalkojen hoitoonsa on tärkeä ja voimaannuttava osa riskinhallintaa ja parempien tulosten saavuttamista. Kuuntele professori Paul Chadwickin ajatuksia potilaiden voimaannuttamisesta yllä olevasta podcastista.

Lataa alla oleva opas tarjoaa diabeetikkopotilaillesi resursseja, joiden avulla he voivat oppia lisää jalkojen hoidosta.