Haavanhoito |

Laskimoperäisten jallkahaavojen ja haavaeritteen vaikutus

Laskimoperäisten jallkahaavojen (VLU) krooninen luonne tarkoittaa, että ihon paranemisen, sen jälkeen tapahtuvan rikkoutumisen ja mahdollisen infektion kierto voi toistua – joskus jopa vuosikymmenten ajan. Tämä heikentää potilaiden elämänlaatua1, erityisesti fyysisten oireiden vuoksi, jotka voivat olla sekä kivuliaita että kiusallisia.
An elderly gentleman looking sadly on the rain outside his window. Photo.

Yksi erityinen oire on liiallinen haavaeritteen vuotaminen, jota potilaat kuvailevat joskus epävirallisesti ”vuotaviksi jaloiksi” tai ”märiksi jaloiksi”2. Haavaeritteen vuotaminen on kuitenkin oire taustalla olevasta ongelmasta, eikä sitä tulisi hyväksyä normaaliksi. 

Vaikeasti parantuvat haavat, kuten VLU-haavat, vaikuttavat potilaisiin monin eri tavoin. Nämä haavat jäävät usein väärin diagnosoituiksi eivätkä siten parane, mikä johtaa jatkuvaan runsaan haavaeritteen tuotantoon. Sekä haava että haavaeritteen esiintyminen vaikuttavat merkittävästi ja kielteisesti tällaisten potilaiden elämänlaatuun3. Vuotamisen, vaatteiden ja vuodevaatteiden likaantumisen, pahanhajuisuuden ja muiden kiusallisten haasteiden mahdollisuus tekee VLU-haavoista – diagnosoituja tai ei – fyysisesti ongelmallisia ja psykologisesti traumaattisia. Jatkuvan liiallisen eritteen sivuuttaminen ”normaalina” ja ”vuotavien jalkojen” (ja tämän ilmaisun) pitäminen diagnoosina on ongelmallista ja haittaa potilaan terveyttä ja elämänlaatua2.

Haavan nesteen eritys: oire, ei diagnoosi

Haavan vuotaminen ja eritteen hallinta ovat yksi VLU-haavojen haastavimmista sivuvaikutuksista. Kuitenkin, kun VLU-haava paranee asteittain, eritteen määrä pitäisi helpottua ajan myötä. Jos potilaalle ei kuitenkaan ole tehty diagnoosia, joka auttaisi ohjaamaan laskimosairauden hoitoa, ”vuotavien jalkojen” ongelma voi normalisoitua ilman lisätutkimuksia. Potilaat ilmoittavat usein vuotamisen oireena, ja valitettavasti runsas eritehoito hoidetaan ilman lisätutkimuksia sen sijaan, että etsittäisiin liiallisen eritteen perimmäistä syytä. Sen sijaan runsas erite tulisi nähdä vihjeenä syvemmän syyn ymmärtämiseksi, joka on todennäköisesti laskimosairaus, mutta johon voivat vaikuttaa myös paranemista haittaavat liitännäissairaudet.

Terveydenhuollon ammattilaisille on tärkeää tukea paranemista menemällä pintaa syvemmälle ja tekemällä kaksi asiaa: ensinnäkin suorittamalla perusteellinen haavan arviointi, jossa otetaan huomioon koko henkilö/potilas, ja toiseksi ymmärtämällä laskimosairaus ja sen yhteys haavoihin.

Haavaeritteeen tasapainon saavuttaminen

Laskimohaavojen hoidossa on tärkeää, että haava pysyy kosteana, mikä tarkoittaa, että tietynlainen ja oikean koostumuksen omaava erite on ratkaisevassa asemassa haavan paranemisessa. Eritteen tyyppi ja määrä kertovat haavasta ja voivat viitata sen paranemismahdollisuuksiin7. Eritteen terveellisyyden ja epäterveellisyyden ymmärtäminen on tärkeä osa hoitoa.

Terve erite on oljenväristä, ja sen määrän tulisi vähentyä haavan paranemisen edetessä. Hitaammin paranevissa haavoissa esiintyy liikaa tai epänormaalia eritettä, mikä on todennäköisesti merkki taustalla olevasta laskimoiden sairaudesta2 ja vaatii diagnoosia ja hoitoa, joka menee pelkkää ylimääräisen eritteen hoitamista tai peittämistä pidemmälle.

Tyypillinen hoito paranemisen tukemiseksi sisältää sopivan kompressiohoidon (ellei sitä ole vasta-aiheista) ja infektioiden hoidon (jos niitä esiintyy)2.

Jalkahaavojen aiheuttamat elämänlaatuun liittyvät ongelmat

Ylimääräisen eritteen esiintyminen viittaa kuitenkin systeemiseen ongelmaan, ja se on sinänsä negatiivinen asia VLU-potilaille. Näiden potilaiden on paitsi huolehdittava siitä, että he joutuvat vaihtamaan siteitä useammin – mikä voi olla traumaattista – ylimääräisen eritteen ja siihen liittyvän kivun, ihon maseraation, hajujen, vaatteiden ja vuodevaatteiden vahingoittumisen vuoksi, myös kärsittävä psykologisista ongelmista, jotka vaihtelevat sosiaalisesta eristäytymisestä ja masennuksesta itsetunto-ongelmiin4, 5, 6. Lisäksi on myös mahdollista, että heidän elämäänsä kohdistuu negatiivisia sosioekonomisia vaikutuksia, kun he lopettavat työnteon tai menettävät työpaikkansa8.

Näiden elämänlaatuun liittyvien ongelmien lisäksi haavan ja eritteen parantumattomuus voi johtaa pahempiin ongelmiin. Ensinnäkin potilaat ottavat joskus asian omiin käsiinsä ja käyttävät sopimattomia tuotteita haavan vuotamisen hillitsemiseksi, mikä voi johtaa vakavampiin komplikaatioihin. Toiseksi haavan ympärillä olevan ihon vaurioista johtuva lisääntynyt kipu ja infektioiden lisääntyminen aiheuttavat suurempaa epämukavuutta, viivästyttävät paranemista entisestään ja johtavat joskus siihen, että potilaille määrätään useita systeemisiä antibioottikuuria, koska paikallisen infektion perimmäistä syytä ei ole hoidettu9.

Ilman paranemista, asianmukaista diagnoosia ja hoitoa potilaat tarvitsevat enemmän kliinisiä toimenpiteitä2, mikä vaikuttaa entisestään potilaiden elämänlaatuun ja rasittaa terveydenhuoltojärjestelmiä.

Vuotavien jalkojen perimmäisen syyn hoitaminen

Oikean diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan asianmukainen arviointi eksudatiivisten haavojen ja epänormaalin eritteen osalta sekä potilaan kokonaisvaltainen arviointi. Ennen kuin perimmäinen syy on selvitetty, ylimääräinen vuotaminen jatkuu ja haava voi jäädä parantumatta, mikä vaikuttaa negatiivisesti potilaan terveyteen ja elämänlaatuun määrittelemättömän ajan. Potilaalla on oikeus oikeaan diagnoosiin ja hoitoon, joka antaa haavalle parhaat mahdollisuudet parantua.

    1. Upton D et al. (2012) The impact of atraumatic vs conventional dressings on pain and stress. J Wound Care. 21(5):209-215.
    2. Gardner S (2024) ‘Leaky legs’ is not a diagnosis! Impact of exudate on patients with venous leg ulceration. JCN Vol 38, No 2. https://www.jcn.co.uk/journals/issue/04-2024/article/leaky-legs-not-diagnosis-impact-exudate-patients-venous-leg-ulceration
    3. Cunha N, Campos S, Cabete J (2017) Chronic leg ulcers disrupt patients’ lives: A study of leg ulcer-related life changes and quality of life. Br J Community Nurs 22(Sup9): S30–7
    4. Royal College of Nursing (RCN). The nursing management of patients with venous leg ulcers. Clinical Practice Guidelines. London, UK: RCN; 2006.
    5. Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Management of chronic venous leg ulcers. A National Clinical Guideline. Edinburgh, Scotland: SIGN; 2010 [cited 14 Sep 2017]. URL: http://www.sign.ac.uk/assets/sign120.pdf.
    6. Grey JE, et al. Venous and arterial leg ulcers. BMJ. 2006 [cited14 Sep 2017];332(7537):347-350. URL: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1363917/.
    7. Vowden K, Vowden P (2003) Understanding exudate management and the role of exudate in the wound healing process. Br J Community Nurs Sup5: S4.S13
    8. Gonzalez R, Verdu J (2011) Quality of life in people with venous leg ulcers: an integrative review. J Adv Nurs 67(5): 926-44
    9. Finlayson K, Edwards H (2019) The diagnosis of infection in chronic leg ulcers: a narrative review on clinical practice. Int Wound J 16(3): 601-20

     

Select country

Get knowledge, learn about our products, get support and more.

Finland

Ei markkinoilla

Find jobs, our financial reports and more.

Mölnlycke corporate