Infektiot leikkaussalissa

Terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät jatkuvan paineen alla: kustannuksia on vähennettävä ja tehokkuutta lisättävä, samalla kun hoidon laatua on parannettava ja ristikontaminaatiota ehkäistävä. Potilas- ja henkilöstöturvallisuuden ylläpito edellyttää aseptisten käytäntöjen tarkkaa noudattamista leikkaussalissa – silti infektioriski on aina olemassa.

Sairaalainfektiot (HAI, healthcare-associated infections) ovat merkittävä terveys- ja taloudellinen haaste, ja leikkausalueinfektiot (SSI, surgical site infections) ovat yksi suurimmista aiheuttajista. Leikkausalueinfektioiden esiintyvyyteen vaikuttaa moni tekijä. Mikro-organismit, kuten bakteerit, virukset ja sienet, voivat päästä leikkausympäristöön esimerkiksi henkilökunnan vaatteiden, kirurgisten välineiden tai instrumenttien kautta. Myös henkilökunnan toiminta vaikuttaa: poikkeamat steriileistä käytännöistä – kuten puutteellinen käsihygienia, steriilin kentän rikkominen tai käsineen rikkoutuminen – lisäävät riskiä, että taudinaiheuttajia pääsee leikkausalueelle.

Vaikka protokollia noudatetaan, infektiot ovat edelleen merkittävä huolenaihe leikkausympäristössä. Leikkausalueinfektiot voivat edellyttää lisähoitoa, mikä tarkoittaa pidempiä sairaalahoitojaksoja, enemmän henkilöstöresursseja, lääkitystä, laitteita, energiankulutusta ja mahdollisesti uusintaleikkauksia – kaikki nämä lisäävät terveydenhuollon kustannuksia ja potilaskuolleisuutta sekä vähentävät hoidon kestävyyttä.

Infektioiden esiintyvyys

Arvioiden mukaan joka 20. kirurgiseen toimenpiteeseen osallistuva potilas saa leikkausalueinfektion (SSI)¹, ja henkilökunnan altistuminen potilaan verelle leikkauksen aikana on jopa 10,4 tapausta 100 toimenpidettä kohden². On ensiarvoisen tärkeää varmistaa potilasturvallisuus leikkaussalissa ja suojata terveydenhuollon ammattilaiset veriteitse tarttuvilta taudeilta.

Euroopassa leikkausalueinfektiot koskettavat vuosittain puolta miljoonaa ihmistä ja aiheuttavat arviolta 19 miljardin euron lisäkustannukset³.

Altistuminen infektioille

Terveydenhuollon ammattilaiset altistuvat usein taudinaiheuttajille. Euroopassa tapahtuu arviolta miljoona neulanpistotapaturmaa vuosittain⁴, mikä altistaa työntekijät veriteitse tarttuville taudeille, kuten hepatiitti B:lle, hepatiitti C:lle ja HIV:lle potilaiden veren välityksellä.

Kirurgisten leikkaushaavainfektioiden taakka

Leikkaushaavainfektiot ovat kalliita hoitaa, ja ne aiheuttavat potilaille kipua ja henkistä kuormitusta. Esimerkiksi syvälle kudoksiin ulottuva infektio voi pidentää sairaalahoitoa merkittävästi, mikä puolestaan lisää henkilöstöresurssien tarvetta, lääkitystä, välineiden käyttöä, energiankulutusta ja mahdollisesti vaatii lisäkirurgisia toimenpiteitä. Tällä kaikella on myös ympäristövaikutuksia – ja suurin osa olisi ollut ehkäistävissä.

Leikkaushaavainfektiot aiheutuvat bakteereista, jotka pääsevät elimistöön leikkauksen aikana tehtyjen viiltojen kautta. Mikro-organismit voivat päästä haavaan esimerkiksi seuraavista lähteistä:

• Potilaan iholta

• Kirurgeilta ja muilta leikkaussalihenkilöstön jäseniltä

• Ilman kautta

• Leikkauksessa käytetyistä saastuneista pinnoista tai instrumenteista⁵

Infektioiden ehkäisy ei ole helppoa. Arvioiden mukaan noin kolmasosa väestöstä kantaa luonnollisesti bakteeria nimeltä Staphylococcus aureus ihollaan ja sieraimissaan⁶. Osa näistä kannoista (esim. MRSA, metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) on monilääkeresistenttejä. Sekä stafylokokki- että enterokokkibakteerit voivat selviytyä kuivumisen jälkeen päivistä kuukausiin yleisesti käytetyissä sairaalatekstiileissä ja -muoveissa⁷.

Myös ilma on merkittävä mahdollinen kontaminaation lähde. Ihminen irrottaa tuhansia ihon hilsehiukkasia joka minuutti⁸ – ja jokainen voi kuljettaa mukanaan bakteereita (80 % bakteereista tulee ilmasta⁹).

Käsineiden käyttö infektioiden ehkäisyssä

Infektioiden ja ristikontaminaation ehkäisy leikkaussalissa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä, jossa huomioidaan ilmanlaatu, potilaat, henkilökunta, välineet ja pinnat. Teemme yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa löytääksemme tehokkaimmat tavat ehkäistä infektioita ja ristikontaminaatiota. Yksi keskeinen keino on asianmukainen käsineiden käyttö leikkaussalissa.

 

Kirurgiset käsineet

Yksittäiskäsineiden käyttö:

Kirurgiset käsineet auttavat vähentämään infektioriskiä sekä terveydenhuollon ammattilaisille että potilaille¹⁰, ¹¹ – ja ne ovat yksi monista keinoista, joilla pyritään estämään kontaminaatio leikkaussalissa¹⁰. Kuitenkin, jos käsine puhkeaa esimerkiksi neulan pistosta, suojaus heikkenee merkittävästi, eikä vauriokohta välttämättä ole näkyvissä. Tutkimusten mukaan käsineen puhkeaminen lisää kirurgisen haavainfektion (SSI) riskiä¹¹.

Jotkin kirurgiset käsineet sisältävät puuteria, jota käytetään helpottamaan käsineiden pukemista ja riisumista. Kuitenkin puuteri voi aiheuttaa useita haittavaikutuksia, kuten alentunutta infektioresistenssiä, bakteerikontaminaatiota ympäristössä, vierasesinereaktioita, viivästynyttä haavan paranemista, kiinnikkeiden muodostumista ja granuloomien syntymistä¹², ¹³. Kaikki nämä seuraukset voivat osaltaan lisätä haavainfektion riskiä¹⁴.

Kaksoiskäsineiden käyttö puhkeamisindikaattorilla:

Kaksoiskäsineiden käyttö, jossa on puhkeamisindikaattorijärjestelmä – eli päällekkäin käytetyt sisä- ja ulkokäsineet – mahdollistaa käsineen puhkeamisen havaitsemisen heti sen tapahtuessa. Tämä antaa terveydenhuollon ammattilaiselle mahdollisuuden vaihtaa käsineet nopeasti ja jatkaa toimenpidettä ilman, että suojautuminen ristikontaminaatiolta vaarantuu¹⁵, ¹⁶.

Eräässä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kirurgisissa toimenpiteissä käytettyjä käsineitä, puhkeamien havaitsemisaste oli 90,2 % indikaattorikäsineitä käyttäneessä ryhmässä. Vastaava havaintoprosentti oli 36,0 % kahdet tavalliset käsineet käyttäneessä ryhmässä ja 23 % yksittäiskäsineiden ryhmässä¹⁵.

Kaksoiskäsineiden käyttö on tutkitusti tehokas keino vähentää neulanpisto- ja muita viiltovammoja sekä altistumista veriteitse tarttuville taudeille. Vuonna 2014 julkaistu Cochrane-katsaus osoitti, että kaksoiskäsineiden käyttö vähentää sisäkäsineen puhkeamisriskiä 71 % verrattuna yksittäiskäsineisiin¹⁶.

Useat johtavat terveysviranomaiset suosittelevat nykyään kaksoiskäsineiden käyttöä invasiivisissa toimenpiteissä:

• Centers for Disease Control and Prevention (CDC)¹⁷

• National Association of Theatre Nurses (NATN)¹⁸

• Association of periOperative Registered Nurses (AORN)¹⁹

• American College of Surgeons (ACS)²⁰

• Royal College of Surgeons of England¹⁸

• Australian College of Operating Room Nurses¹⁸

Infektioiden ehkäisy henkilöstön suojavaatetuksella

Henkilöstön suojavaatetuksella on keskeinen rooli infektioiden ehkäisyssä – se suojaa sekä potilaita että leikkaussalihenkilökuntaa kontaminaatiolta ja tukee puhtaan ilman ylläpitämistä leikkaussalissa.

 

Monikäyttöiset (uudelleenkäytettävät) leikkausvaatteet

Perinteiset, tekstiiliset leikkausvaatteet pestään toimenpiteiden välillä ja käytetään uudelleen. Uudelleenkäytettävien vaatteiden käytössä herää kuitenkin huolia niiden pesun riittävästä puhtaudesta sekä mahdollisista riskeistä, kuten nukan muodostumisesta, terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä ympäristövaikutuksista.

Monikäyttöisten leikkausvaatteiden puhtaus

Tahrat, kuluminen ja näkymättömät vaarat, kuten bakteerit, voivat heikentää suojaa ja suorituskykyä.

Ensinnäkin, voidaanko tehokkaiden pesulapalveluiden laatu taata, oli pesula sitten sairaalan oma tai ulkoistettu? Usein pesulat voivat sisältää taudinaiheuttajia jopa puhtailta vaikuttavissa tiloissa, mikä voi johtaa uudelleenkontaminoitumiseen desinfioinnin jälkeen. Yhdessä tutkimuksessa epidemiologi havaitsi, että pesula saattoi toimia aiemmin tunnistamattomana sairaalainfektioiden vektorina¹².

Yhdysvaltalaisessa yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa todettiin, että hankalasti poistettava bakteeri, kuten Clostridium difficile, oli läsnä korkeina pitoisuuksina sekä pesulan likaisella että puhtaalla alueella, samoin kuin puhdistettuja tekstiilejä kuljettavien jakeluautojen kahvoissa²².

Pyykin aiheuttama nukkatuotanto lisää ilmateitse leviävien partikkelien riskiä. Ilmassa leijuvat hiukkaset voivat lisätä leikkaushaavojen infektiovaaraa, ja nukka leikkaushaavassa voi johtaa muihin komplikaatioihin, kuten veritulppiin, infektioihin, korostuneeseen tulehdukseen, huonoon haavan paranemiseen, granuloomiin, kiinnikkeisiin ja kapselimuodostukseen.

Monikäyttöisten leikkausvaatteiden terveys- ja turvallisuusnäkökohdat

Työterveys on olennainen osa kestävää kehitystä, ja sen myötä keskeinen tekijä ihmisten turvallisuuden varmistamisessa on altistumisen vähentäminen saastuneille materiaaleille. Monikäyttöisten (uudelleenkäytettävien) tekstiilien pesu aiheuttaa työterveys- ja työturvallisuusriskejä²³ niin käyttäjille, potilaille kuin pesulahenkilökunnalle. Esimerkiksi sairaalan pesulatyöntekijät käsittelevät toistuvasti uudelleenkäytettäviä tekstiilejä ja voivat altistua saastuneille materiaaleille sekä saada tartuntoja sairaalapesuloiden tiloissa.             

Monikäyttöisten (uudelleenkäytettävien) leikkausvaatteiden ympäristövaikutus

Monikäyttöisillä leikkausvaatteilla on merkittävä ympäristövaikutus. Uudelleenkäytettävien vaatteiden peseminen kuormittaa ympäristöä muun muassa vedenkulutuksen kautta²⁴, ja pesuveden mukana viemäriin voi päätyä antibioottiresistenttejä taudinaiheuttajia²⁵ sekä biosideja ja pesuaineita. Pesulat vaativat myös huomattavia määriä kuumaa vettä, mikä lisää energiankulutusta – arviolta noin 50–75 % sairaalan tuottamasta lämpimästä vedestä kuluu pesuloissa²⁶. Lisäksi pesulalogistiikka – eli vaatteiden kuljetus ja toimitus – lisää CO₂-päästöjä.

Kertakäyttöiset leikkausvaatteet

Kertakäyttöiset leikkausvaatteet tukevat sairaalan infektioiden torjuntatoimia. Erityisesti polypropeenista valmistetut vaatteet on yhdistetty merkittävästi vähäisempään ilman ja haavan bakteerikontaminaatioon verrattuna perinteisiin puuvillaisiin paitoihin ja housuihin²⁷.

Kertakäyttöisiä leikkausvaatteita käyttämällä varmistetaan, että käyttäjällä on aina uusi ja laadunvalvottu vaate. Näin vältetään aiemmasta käytöstä johtuvat vauriot tai mahdollinen kontaminaatio.

Puhdasilma puvut

Ultra­puhdas leikkaussali-ilma saavutetaan yhdistämällä laminaarinen ilmavirtaus, ovenavausten määrä, leikkaussalissa olevien henkilöiden lukumäärä sekä puhdasilma-asut. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi ortopedisissä sekä implantti- ja lastenkirurgisissa toimenpiteissä.

Puhdasilma-asut on suunniteltu erityisesti vähentämään henkilökunnasta ilmaan leviävien mikro-organismien aiheuttamaa kontaminaatiota. Puhdasilma-asuilla on parempi suojaava vaikutus kuin monikäyttöisillä (uudelleenkäytettävillä) puuvilla/polyesterivaatteilla, sillä ne tarjoavat korkean vastuksen bakteerien läpäisyä vastaan²⁸ – jopa tavallisessa leikkaussalin ilmanvaihdossa²⁹.

Potilaan iholta lähtevän kontaminaation estäminen

Leikkausalueen peittäminen leikkausliinoilla ja koko kehon pesu ennen toimenpidettä voivat estää potilaan iholla olevien mikro-organismien pääsyn leikkaushaavaan ja siten vähentää leikkausalueen infektioriskiä (SSI).

 

Leikkausliinat

Leikkausliinat estävät mikro-organismien siirtymisen potilaan iholta leikkauksen aikana. Infektionhallintaa tukevat parhaiten nesteitä läpäisemättömät materiaalit, jotka estävät mikrobien pääsyn leikkausalueelle. Samalla tehokas nesteenhallinta takaa kuivemman työskentelyalueen. Parhaat leikkausliinat koostuvat mahdollisimman harvoista osista ja ovat helppokäyttöisiä – näin vähennetään kontaminaation riskiä.

Ihon pesu

Koko kehon pesu ennen leikkausta vähentää ihon bakteerikuormaa ja näin pienentää kirurgisen alueen infektioriskiä (SSI). Ihon puhdistamiseen on useita tapoja:

• Saippua ja vesi: Tavallinen potilaan puhdistusmenetelmä, mutta se vain levittää mikrobeja ihon pinnalle siirtäen bakteereja voimakkaasti kolonisoituneilta alueilta laajemmalle alueelle.³⁰

• Povidonijodi: Preoperatiivinen kehon pesu povidonijodilla antaa jonkin verran suojaa. Kuitenkin leikkaukseen liittyvät aineet kuten veri, märkä ja rasva heikentävät sen tehoa.³¹

• Klooriheksidiinidiglukonaattiliuos: Useissa tutkimuksissa klooriheksidiinidiglukonaattiliuoksen on todettu ehkäisevän terveydenhuollon aiheuttamia infektioita tehohoitoympäristöissä.³² Uusimmat kirurgiset ohjeet suosittelevat, että potilas käy suihkussa kahdesti ennen leikkausta klooriheksidiiniliuoksella, jättäen liuoksen vaikuttamaan vähintään minuutiksi ennen huuhtelua.³³ Se aiheuttaa myös harvemmin ihoärsytystä kuin vaihtoehtoiset aineet.³⁴

Mahdollisten infektioiden lähteiden vähentäminen toimenpidepakkauksilla

Toimenpidepakkaukset, kuten ProcedurePak, eivät ainoastaan lisää tehokkuutta ja käytännöllisyyttä, vaan ne myös vähentävät leikkaussalissa mahdollisesti esiintyvien mikrobien lähteitä.³⁵ Kaikki leikkaukseen tarvittavat komponentit – instrumentit, toimenpidekohtaiset leikkausliinat ja suojavaatteet – sisältyvät yhteen ja samaan pakkaukseen. Tämä ratkaisu ei ainoastaan lyhennä valmistelu- ja avaamisaikaa³⁸, vaan vähentää myös kontaminaation riskiä leikkaussalissa, koska avattavia pakkauksia on vähemmän.³⁹

Kaikki yhdessä ja kertakäyttöisenä

Asiakasräätälöidyt ProcedurePak toimenpidepakkaukset on suunniteltu sisältämään kaikki yhden potilaan toimenpiteeseen tarvittavat kertakäyttöiset komponentit yhdessä pakkauksessa. Tämä tarkoittaa vähemmän avattavia pakkauksia, vähemmän jätettä leikkaussalissa³⁶ ja pienempää kontaminaatioriskiä³⁷.

Tämän all-in-one-ratkaisun tarjoama helppous mahdollistaa myös nopeamman leikkaussalin valmistelun, mikä lyhentää koko toimenpiteen kestoa – ja toimenpiteen lyhyempi kesto on tutkimusten mukaan yhteydessä pienempään SSIn (surgical site infection) riskiin.